Ensimmäinen raskauskolmannes I Sara Adolfsen

Hei upea! On tullut aika kirjoittaa aiheesta ensimmäinen raskauskolmannes. Edellisessä postauksessa kerroin siitä, mitä tietoinen suunniteltu raskaus tarkoittaa ja miten me tulevina vanhempina valmistauduttiin tähän.

Tämä postaus on osittain ”päiväkirja- tyyliin” kirjoitettu. Osan kirjoitin jo heti ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen.

Meidän pojan syntymästä on kohta kulunut 3kk ja nyt tunnen, että on aika jakaa meidän raskausmatkasta ja pian sulkea kokonaan tämä merkittävä vaihe elämässä taaksemme. Ennen sitä, jaan vielä synnytystarinan. Olkoon tämä alkua suuren energeettisen portaalin sulkemisprosessille. On tullut aika siirtyä eteenpäin. Kiitos, että olet tässä tätä lukemassa.

Ensimmäinen raskauskolmannes

Ensimmäinen raskauskolmannes on viimein takana. Nyt olen viikolla 16 ja laskettu aika meillä on 12.5.2021, joka on pysynyt samana alusta lähtien.

Raskauden alku toi erityisesti pintaan tunteen jakamisen tärkeydestä muiden naisten kanssa ja siten voimaantumisen kokemuksesta kera siskojen. Turvallinen jakaminen ja kuulluksi tuleminen läheisten keskuudessa ja parisuhteessa, oli minulle todella tärkeää alusta saakka. Tästä tunteesta tulvi myös halu kirjoittaa ja jakaa matkastamme. Jos tästä on yhdellekin naiselle, äidiksi toivovalle tai tulevalle iloa ja/tai apua, niin olen itse iloinen!

Kevät oli meidän parasta aikaa

Olen aina ihan pienestä asti tiennyt haluavani kokea äitiyden lahjan tässä elämässä mikäli se minulle vain suodaan. Suurin pelkoni mitä olen kuitenkin kantanut mukanani vuosia on pelko siitä, etten tulisi raskaaksi sitten, kun se todella olisi toiveissa.

Suurin syy pelkooni oli menneisyyteni, uupumus, hormonaaliset häiriöt, kuten esim diagnosoitu kilpirauhasen vajaatoiminta, (joka kuitenkin liittyi pelkästään kovaan stressiin ja ravinnepuutoksiin), pitkä e-pillereiden aiempi käyttö, sekä epäsäännölliset kuukautiset.

Viimeksi vuoden 2020 alussa minulla oli kuukautishäiriöitä uuden parisuhteen (nykyisen kumppanin kanssa), matkustelun ja suurien aikaerojen vuoksi. Hormonitoimintani on erittäin herkkä kaikille muutoksille ja stressille. Keväällä kierto kuitenkin rauhoittui, panostin lepoon, unenlaatuun, ”perus” ravintolisiin, eli käytössä mm prenatal monivitamiini valmiste, omega3-rasvahapot, sekä magnesium-lisä, kunnes sain laajemmat ohjeet FLT-ravintovalmentajalta.

Koen, että vuosi 2020 on ollut minulle ja nimenomaan minun hedelmällisyyden kannalta täydellinen. Vietimme käytännössä hyvin rauhallista, rentoa ja nautinnollista kotielämää koko vuoden alun, kevään ja kesän. Minun stressitasot olivat aivan eri luokkaa kuin ennen ja tämän kaiken jälkeen, en voi enempää tämän merkitystä painottaa kaikille äidiksi ja/tai vanhemmiksi toivoville.

Ihan ensimmäiseksi tulisi kiinnittää huomio uneen, stressinhallintaan, sekä ruokavalioon ja riittäviin ravinteisiin, toki sopivaa liikuntaa unohtamatta. Alkuvuosi pakotti tosin meidät myös pois salilta, mutta pieni tauko teki sekin kenties vain hyvää. Onnelliset ja hyvinvoivat vanhemmat on tärkeä lähtökohta, kun aletaan suunnittelemaan perhettä.

Elokuu

Aloin elokuussa käyttämään Vitex agnus castus, eli siveydenpuu nimistä yrttiä. (Saa luontaistuotekaupoista). Tämä tunnetaan etenkin naisten hormonitoimintaa ja kuukautiskiertoa tasapainottavista vaikutuksista. Ehdin käyttää valmistetta muutaman viikon, kunnes rinnat kipeytyivät ulkosyrjistä niin kovasti, että lopetin valmisteen käytön loppukuusta. Ajattelin, ettei valmiste sovi minulle ja että nyt ovat hormonit aivan sekaisin! Kuun lopulla minulla oli myös FLT-ravintovalmentajan konsultaatio ja sain henkilökohtaiset ravintolisä-ohjeet tukemaan hedelmällisyyttäni.

Syyskuu

Matkustimme 1.9 Kanadasta Suomeen. Jätimme Kanadan kokonaan taaksemme. Olin sieltä käsin myynyt asuntoni ja heti seuraavaksi edessä oli asunnon tyhjennys Helsingissä. Muutot ovat aina raskaita, mutta tällä kertaa päivän aherrus vei ihan totaalisesti kaikki voimani, enkä pystynyt muuta kuin makaamaan loppu illan. Pidin tätä poikkeuksellisena ja epäily raskaudesta alkoi vähitellen heräämään.

Ostin raskaustestin 9.9 seuraavana iltana ja olo oli jotenkin jännän rauhallinen. Kuukautiset olivat jo vähän myöhässä. Tein testin seuraavana aamuna ja siinä ne oli – 2 sinistä viivaa! Olihan se aika huikeaa ja lähes uskomatonta, kun testi näytti: ”raskaana 2-3vkoa”. Mieheni oli viereisessä huoneessa ja näytin hänelle heti tuloksen. Olimme iloisia! Halasimme. Miten jännittävää, totesimme samaan ääneen.

Ensimmäinen raskauskolmannes I Sara Adolfsen

Raskauden merkit syyskuun alussa vasta muutama viikko hedelmöitys hetkestä:

  • Rintojen arkuus, turvonneisuus ja paino
  • Pysyvä kohonnonut kehon lämpö (Oura sormus)
  • Kohonnut leposyke (Oura sormus)
  • Lievä väsymys, muuton jälkeen ihan loppu
  • Kuukautisten myöhässä
  • Jatkuva tunne, että menkat alkaa, pieniä vihlasuja
  • Lievä paine virtsarakolla ja pissatti vähän enemmän
  • Selkeä ”Ei” kaikille stimulanteille =
  • Kahvi jäi pois jo 8.9, ja se oli jotenkin tosi helppoa. Raakasuklaata en halunnut enää syödä. Myöhemmin raskauden puolivälin jälkeen join kofeiinitonta kahvia ja suklaakin maistui.

Varasin ajan 1. neuvolaan ja sain ajan 29.9.

Aika pian lisäksi tulivat nämä:

  • Hengästyminen
  • Ruokahalun heikkeneminen
  • Ruuan kulutuksen selkeä väheneminen
  • Lievä paha olo syömiseen liittyen
  • Bussin tärinä tuntui ikävältä kohdussa
  • Yöheräämistä
  • Mielialan heilahtelua
  • Punaisen: omenan ja tomaatin himo (tämä oli muutaman viikon)

Viikko 6 (16.9.2020)

Juhlittiin tällä viikolla mun ihania morsiusjuhlia kera rakkaiden suomi-siskojen. Menimme mieheni kanssa kesällä naimisiin Kanadassa ja yksi Suomeen tulon tarkoitus oli juhlia meidän rakkautta ystävien kanssa Suomessa.

Viikonloppu oli ikimuistoinen! ♥

Sain nauttia järvimaisemista, mökkitunnelmasta, morsiussaunasta, rituaaleista ja -taioista, sekä ihanasta ruuasta ja seurasta!

Raskauden merkit:

  • Mieliteko: Sitrushedelmät vai oliko sittenkin kehon luonnollinen tarve pyytää lisää C-vitamiinia, sillä huomasin vähän myöhemmin, että C vitamiini auttoi pahoinvointiin. Otin aamulla n 2g C-vitamiini jauhetta tyhjään vatsaan
  • Pahoinvointi tuntui pikkuhiljaa lisääntyvän kaiken kaikkiaan
  • Pissahätä jatkuvasti ja tulee ihan pienellä paineella – loppuu, ja sitten taas jatkuu
  • Rinnat arat ja kasvaa
  • Nännipihan alue suurenee, nännit kasvaa

Viikko 7 (23.9)

Pahoinvointi on kanssamme, nyt ei ole enää epäilystä siitä! Päivät on kuitenkin erilaisia. Etova olo tulee vain välillä, usein päivällä tai illalla vasta. Kaupassa pyörrytti ja matalat sokerit on alkaneet tuntua ikävältä entiseen verrattuna. Säännöllisyys ruokailussa tekee varmasti hyvää. Jatkuvaa napostelua aion kuitenkin välttää ja aion syödä järkevästi koko raskauden ajan. Kiloja ei tarvitse raskauden takia kerryttää. Kulutus ei todellisuudessa juurikaan kasva, ainakaan alku vaiheessa. Salilla tuntui, ettei oikein voimia ole enää. Väsymys alkaa painaa.

Aiheet mielessä;

  • Onko vauva terve
  • Teenkö kaiken oikein
  • Voisi lukea vähän enemmän, löytää parhaimmat kirjat
  • Täytyy oppia luottamaan itseen tämän uuden äärellä, josta en mitään oikeasti tiedä
  • Kuuntelen kehoani
  • Luotan intuitiooni
  • Unentarve ja herkkä uni. Nukun kl 21-9, mutta herään 3-4 kertaa vessaan tai herään ihan vaan täydesti unesta.
  • Pohdin miten isä oppii kaiken – luottamus häneen ja että kaikki menee hyvin ja omalla painollaan
  • Ymmärrys että on puhuttava omasta olosta, jotta isä ymmärtää edes vähän mitä tunnen. Lopulta totuus on, ettei hän voi ymmärtää ikinä täysin – tämän sisäistäminen oli oma prosessi, jossa kävin hetken yksinäisyydessä ja surin tämän ymmärtämistä. Hyväksyin, että tämän tulee olla juuri näin, ja että äidin ja isän roolit kuuluvat olla erilaisia
  • Herkkä tuntemuksille kehossa. Mietin mitä ne on
  • Energia sisäänpäin, epäsosiaalinen olo
  • Ruuansulatus heikompi
  • Vatsan toiminta hidastunut, ruokahalun alentumisen myötä saan myös juotua vähemmän. Ummetus.
  • Muuttuva keho
  • Ärsytysherkkyys
  • Jatkuva nesteisyys
  • Treeneissä sykkeet kohoaa hetkessä. Täytyy pitää kunnolla taukoja sarjojen välissä tasatakseen hengitystä

    26.9 juhlimme meidän rakkausjuhlia Suomessa kera rakkaiden ystävien. Juhlat olivat täydelliset ja jaksoin hyvin! Seuraava päivä oli tosin täyslepopäivä.

    Tässä yksi kuva juhlapäivän valokuvauksista lempirannallani, Lauttasaaressa!

    Ensimmäinen raskauskolmannes I Sara Adolfsen

    Meidän rakkaus-seremomia oli juuri sellainen, mitä toivoin sen olevan! Kaunis ja tunnelmallinen, päivä täynnä iloa ja rakkautta!

    Kuva: Valokuvaaja Jussi Vierimaa, Turku.

    29.9 oli ensimmäinen äitiysneuvolakäynti. Sain äitiysneuvolakortin, lähetteet labroratorioon ja yleisiä ohjeita. Seuraava kerta Suomessa neuvolassa vasta maaliskuussa 2021, kun palaamme meidän tulevalta matkalta. Lopulta näitä julkisen puolen käyntejä tuli tasan nämä kaksi, koska päätimme jäädä Balille. Siellä kävin muutaman kerran lääkärin ultrassa ja kätilön luona kontrollissa.

    Ensimmäinen raskauskolmannes I Sara Adolfsen

    Viikko 8 (30.9)

    Rv 9 alkaa, eli nyt 8+0. Pahin viikko pahoinvoinnin kanssa tähän saakka. Veto myös ihan pois. Viikonlopun luksushetki koitti, kun syötiin myöhäinen lounas/ aikainen illallinen kl 15 täysin ilman pahoinvointia. Tuli syötyä likaa ja sehän ei tietenkään ollut hyvä ruuansulatukselle. Päätin ottaa ruuansulatusentsyymit käyttöön.

    Su iltana tuli joku surunpuuska. Hormonit saa pään pyörälle ja mielen aaltoilemaan. Pahoinvointi ja väsymys + poikkeuksellinen olotila hämmensi — tunne, että tapahtuu niin paljon mistä en mitään tiedä, ei ole inspiraatiota mihinkään, ei jaksa eikä ole mitään jaettavaa. Olo oli tosi pieni ja tarkoitukseton. Epätoivokin iski siinä hetkessä. Pohdin kuinka suuri ero on aiempaan. Koin eroahdistusta ”menneeseen elämään” ja surin sitä. (Tarpeellista ja luonnollista prosessointia tämä kaikki.) Väsy ja muutaman päivän pahoinvoinnit otti mielen päälle. Itkin tovin illalla, mutta maanantai aamuna kaikki oli taas ihan hyvin. Raskaushormonit jyllää ja herkkä kun olen, koen tunteet ja asiat tosi voimakkaasti.

    Viikko 9v (7.10)

    Huomasin yhteyden C-vitamiiniin muutaman pahemman pahoinvointi päivän jälkeen. Totesin, että siitä oli tullut vahingossa taukoa ainakin 5 päivää. Eilen ja tänään otin ekana aamulla tyhjään vatsaan Puhdas+ C-vitamiinia, eikä pahoinvointia ole juurikaan. Toki ruokahalu edelleen erilainen, mutta tuntuu, että auttaa. 

    Tunnen, että tällä viikolla on ollu enemmän virtaa ja saanut jotain aikaiseksikin. Treenit ja seksikin maistui. Tosin, jos on tosi aktiivinen yhtenä päivänä, niin selkeästi on väsyneempi seuraavana. Esim yhden todella sosiaalisen päivän jälkeen tarvii seuraavana päivänä ihan eri tavalla lepoa. Käytiin akupunktiossa, jota suosittelen lämpimästi kaikille odottajille ja iseille myös! Siellä näkyi esim hidas ruuansulatus.

    Peroraalidermatiitti, eli suunympärysalueen ihottuma iski muutama viikko sitten, joka voi herkästi innostua hormonaalisista muutoksista. Se on tullut yleensä ylähuulen päälle pienesti Balilla melkein joka kerta siitä, että hiki on jäänyt hetkeksi olemaan ja ärsyttämään ihoa. Se parani kuitenkin nopeasti.

    Nyt tällä kertaa tämä tuli saunasta ja iski paljon laajemmin leukaan, eikä todellakaan näyttänyt lähtevän mihinkään. Otin ohjat omiin käsiini, surffasin hetken netissä ja löysin otsonoidun oliiviöljyn. Päivässä, iho jo parani! Jatkoin käyttöä noin viikon, kunnes näin, että ihottuma ei enää yrittänyt takaisin. Kiitos kiitos kiitos! Tuotetta voi ostaa luontaistuotekaupoista.

    Kaiken kaikkiaan on olo ollut suht ok, vaikkakin herkkä. Välillä tuntuu pieniä (asiaan kuuluvia) vihlasuja kohdun seudulla…oliskohan kohdun kasvua? Kovemmat kivut tai verenvuoto olis tietty poikkeavaa, mistä aina tulis olla yhteydessä lääkäriin.

    Väsymys on ollu siedettevää, mutta edelleen nukun paljon. Pahoinvointi myös siedettävää enimmäkseen ja painottuu iltaan enemmän ja aikainen illallinen tuntuu hyvältä idealta. 

    Mietinnässä äitiysvaatteiden ostaminen ennen matkoja. Äitiyspakkauksen runsaus ilahdutti kun sitä tutkin netissä. Kävin Kampissa hypistelemässä niin vauvan- kuin äitiysvaatteita. Päätin, että teen suuremmat ostokset vasta ensi keväänä, muutama kuukausi ennen vauvan tuloa, mikäli vaan maltan ;).

    Odotan niin meidän ensimmäistä ultraa 26.10, jolloin myös niskapoimututkimus. Mun sisin tarvii kuulla, että kaikki on hyvin. Mies ihmetteli ääneen, miten ihmeellistä se on, että mun sisällä on ihminen. Illalla piti kättä kohdun päällä ♥ yhteys – me kolme – ihana hetki.

    Viikko 10 (14.10)

    Nyt tuntuu, että väsymys ja paha olo vähän vähenee. Paha olo tulee oikeastaan enää illalla ja voi keskeyttää illallisen. Sosiaalinen kanssakäyminen on tuntunut taas ihan kivalta, vaikka energeettisesti olo on tosi sulkeutunut ja sisäänpäin, omassa kuplassa. Näin jälkeen päin koen, että tämä oli tosi hyvä ja tärkeä asia itselle ja uuden integroitumiselle. Alussa taistelin vähän tätä vastaan kuitenkin. Nyt voin todeta, että mikäli tunnet, että olo on tosi epäsosiaalinen, anna sen olla niin. Se on vaihe, niin kuin mikä tahansa muukin, sillä on tarkoituksensa ja se menee ohi ♥

    Tein pitkästä aikaa työjuttuja tällä viikolla. Täytyy tähän väliin todeta, että olen niin onnekas ja onnellinen siitä, että olen luonut elämäni sellaiseksi, että pystyin olemaan vapaalla milloin vain ja keskittyä vain itseeni aina, kun sen tarve tulee. Jos olisin ns normaalissa päivätyössä olisi kyllä ollut välillä aikamoista sinnittelyä. Lisäksi kaikki henkinen prosessointi vaatii oikeasti aikaa ja sitä, että saa vaan olla.

    Lähetän niin paljon rakkautta ja voimia kaikille äideille, jotka ovat täydesti työelämässä koko raskauden ajan. Voispa kaikki äidit jotka niin haluis, keskittyä 100% raskauteen, synnytykseen, sekä vauvan tuloon ja äitiyteen valmistautumiseen ilman suurempia velvotteita. 

    Takaisin työjuttuihin sitten… Osallistuin tuttuun tapaan joka vuotiseen Biohacker Summit tapahtumaan ja vastasin muutamasta sivutapahtumasta, ensin Optimized day ja sitten Upgraded dinner, missä tapasimme mieheni kanssa viime vuonna! Epäilin omia voimavaroja, mutta onneksi oma osuus meni jo rutiinilla, niin jaksoi hyvin käydä vielä itse tapahtumassa tapaamassa tuttuja ja ystäviä, joita siellä aina riittää. Jaoin siellä myös iloisesti meidän vauvauutisia kaikkien kanssa, vaikka ollaan vielä alussa. En näe syytä odottaa. Jakaminen tuntui tosi hyvältä. Ellen olisi kertonut, olis muutama huikea vinkki jäänyt saamatta!

    Nämä oli Hypnobirthing ja Nordicin uusi DNA testi GrowBaby – siitä kirjoitin edellisessä postauksessa jo. Testi tutkii äidiltä ne geenit, jotka on oleellisia sekä raskauden suunnittelussa, että raskauden aikana ja mitä erityishuomioita, ravitsemuksellisia erityistarpeita nämä tuo mukanaan. Hurjan mielenkiintoista! Kurkkaa ihmeessä postaus, jossa myös rahan arvoinen etu tuohon testiin!

    Tuntuu, että raskaus alkaa pikku hiljaa käymään todemmaksi myös isälle ja hän on yhä enemmän ja enemmän innoissaan kaikesta. Minusta on niin ihanaa, että hän tapaa muita samanhenkisiä isejä, ja saa sitä kautta yhteyttä ja fiilistä isyyteen heiltä. Luotan kyllä täysin, että kaikki menee hyvin ja ihan omalla painollaan.

    Ma 19.10 menin ensimmäisiin ÄNE:n määräämiin verikokeisiin. Valkovuoto on myös lisääntynyt, kuten ”luvattu” tässä vaiheessa. Rinnat eivät ole enää niin arat (tämä vaihteli raskauden aikana) ja pahoinvointi aaltoilee, mutta sitä on selkeästi vähemmän. Saan olla kiitollinen siitä, etten kertaakaan oksentanut.

    Väsymys ei myöskään ole enää ”tappavaa” (tietoinen sanavalinta joka kuvaa mun tunnetta ja kokemusta väsymyksestä). Unentarve öisin on silti iso, mutta mietin, että onkohan tarve sittenkin ihan normaali. En vaan ehkä ole vuosiin antanut itselleni lupaa nukkua näin! Nyt siitä otetaan kyllä sitten kaikki ilo irti! Hyvä huomio myös, etten enää juo kahvia, se voi vaikuttaa myös! Poikkeavaa entiseen on toki se, että vessassa saa nyt käydä pissalla 1-2 kertaa yössä. Normaalisti 0-1.

    Muita ajatuksia:

    • Vatsa ei näy vielä
    • Ärsytysherkkä
    • Pesänrakennustarve
    • Helposti hengästyvä

    Tärkeää aikaa muiden perheiden ja vanhempien kanssa 

    Olen niin kiitollinen siitä, miten paljon äitejä ja ystäväperheitä mun ympärillä on. Tämä kiitollisuus nousee erityisesti tässä herkässä vaiheessa missä itse on, kun väistämättä tulee kaipuu ja ikävä omaa äitiä. Koska hän ei enää fyysisesti ole tässä meidän kanssa, nousee minulle ystävien, vertaisten ja ystävä-äitien tärkeys yhä suuremmaksi. Äidiksi kasvaminen on elinikäinen prosessi, kuten eräs rakas ystäväni minulle sanoi lohdullisesti. Siihen kasvetaan siis lopun elämän ajan. Täydellistä äitiä ei myöskään ole, tai tarvi olla — hän muistutti.

    Hetkittäin tämän ensimmäisen kolmanneksen aikana, kaikkien olojen ja ajatusten kanssa, olen tuntenut suurta avuttomuutta ja osaamattomuutta tämän uuden elämäntilanteen edessä. Tunteet on menny vuoristorataa. Pitkään, olenkin saanut itsekseen elää pelkästään ihanassa kasvavassa voimaantumisen kuplassa. Mikään ei ole pitkään aikaan näin horjuttanut, mutta siiten taas, onko olemassa mitään muuta, näin suurta?♥

    Vielä tuosta epäsosiaalisuudesta ja sisään päin vetäytyneestä olotilasta… Hyvin alussa jo huomasin eron ja muutoksen omassa energiassani ja ymmärsin, että minun on vetäydyttävä itseeni ja annettava itselleni aikaa prosessoida uutta ja alati täysin ennenkokemattomalla tavalla muuttuvaa elämäntilannetta. Hetken aikaa otti hyväksyä, ettei nyt ole energiaa muulle tai muille, ettei tarvitse olla ja, että se on ihan ok.

    Yhdessä ystäväperheiden kanssa vietetty aika ja heiltä saatu tuki on ollut korvaamatonta, meille molemmille. Mieheni perhe ei ole osa meidän elämää. He asuvat kaukana ja kulttuurilliset erot haastavat yhteydenpitoa. Minun omat vanhemmat ovat jo lähteneet tästä todellisuudesta seuraavaan. Isovanhempia meillä ei siis valitettavasti ole meidän pienelle tarjota, mutta onneksi ystäviä on ja varmasti joku vara isoäiti ja isoisäkin vielä löytyy. Toivon niin ainakin.

    Viikko 11 – (21.10) Ensimmäinen maaginen ultra

    Ma 26.10, viimein tämä päivä koittaa! Me päädyimme hoitamaan ultran yksityisellä, sillä halusin teettää samalla laajemmat ja tarkemmat verikokeet kromosomipoikkeavuuksien varalta. Naislääkäri haastatteli rutiinilla, teki ultran, tarkisti niskapoimun ja saimme lähetteen haluamaamme omakustanteiseen NIPT -tutkimukseen, joka otettiin heti vastaanoton jälkeen. Vastaukset tulevat 2 vkon sisällä. Valitsimme myös selvittää sukupuolen samalla, sillä koemme, että kaikki mahdollinen informaatio on hyvästä ja auttaa meitä valmistautumaan vanhemmuuteen. Sukupuolen näkee verinäytteen kromosomeista.

    Tämä oli meille molemmille yksi merkityksellisimmista kokemuksista ikinä. Ikimuistoinen, erityinen, niin kaunis ja liikuttava hetki. Kyyneleet alkoivat virrata heti, kun näin pienen liikehtivän kohdussa ja etenkin kun kuulimme, että kaikki on hyvin. Helpotus oli suuri ja isäkin oli aivan sanaton! Ultrakokemus oli jotain niin villiä ja epätodellisen kaunista! Se jää sydämeen ikuiseksi ajaksi. Voiko mitään maagisempaa olla, kuin oman vauvan näkeminen ja sydämen sykkeen kuuleminen ensimmäistä kertaa.

    Ensimmäinen raskauskolmannes I Sara Adolfsen

    Voimaantumisen hetki

    Seuraava päivä, oli ehkä yksi alun voimaannuttavimmista. Tapasimme pariskunnan ja perheen, joilla kolme lasta ja joista kaikki ovat syntyneet kotona, hypnobirthing ym metodien siivittämänä veteen! Voimaannuin ja helpotuin lisää. He olivat helmiä. Puhuttii erikseen ja kaikki yhdessä. Nähtiin heidän upeita synnytysvideoita ja sain myös ohjeet, miten alkaa valmistautumaan synnytykseeen. Aloin illalla inspiroituneena lukemaan uutta kirjaa Hypnobirthing:sta nimeltä The Mongan Method. Kurssejakin löytyy nykyään! Suosittelen lämmöllä.

    Toinen aihe, mistä aion jo nyt lukea lisää on vauvan uni, sillä se on niin keskeistä, pitkä ja kokonaisvaltainen prosessi läpi koko ensimmäisen vauvavuoden, sekä niin tärkeä osa myös vanhempien jaksamista, että haluan ottaa siitä selville kaiken mitä voin.

    Viimeiset päivät Helsingissä. Luovutimme asunnon kuun lopulla, missä asuimme 2kk. Meidän oli tarkoitus lähteä Balille, mutta viisumiasiat venyivät hieman. Sen sijaan päätettiin hypätä junaan ja mennä Lappiin. Kävimme mm Ametistikaivoksella Luostolla ja vietimme meidän 1-vuotispäivää, siitä kun tapasimme ensimmäistä kertaa ♥ Lapissa viihdyimme reilun viikon.

    Ametistikaivoksella sai muuten kaivaa itselleen oman käteen mahtuvan ametistin! Oli ihana kokemus, suosittelen käymään!

    Ensimmäinen raskauskolmannes I Sara Adolfsen I Ametisti kaivoksella

    Viikko 12-13 (28.10-4.11)

    Raskaus nyt:

    • Pahoinvointi tuntuu väistyneen, muutama ilta etovaa oloa
    • Energiataso hyvä kun nukkuu riittävästi
    • Masua ei vielä ole
    • Sain soiton yksityiseltä: KAIKKI HYVIN VERIKOKEISSA! Voi helpotus ja onni!!!
    • Ruokahalu ok, mutta vaihtelevaa
    • Ruuansulatus hidas
    • Aamuisin nälkä jo kurnii
    • Pissalla käyminen rauhoittunut hieman
    • Raskauden toinen kolmannes alkaa vkosta 13

    Ensimmäinen isänpäivä

    Jännitävä päivä! Päätin pitää pienen pienen salaisuuden isäänpäivään saakka. Kun minulle soitettiin yksityiseltä, sain kuulla myös meidän vauvan sukupuolen. Muutaman päivän pidättelin ja samalla totuttelin itse ajatukseen. Katselin itseäni peilistä ja maistelin samalla mielessäni sanaa ”Äiti”.

    Isänpäiväksi ostin lahjan miehelleni, tai oikeastaan vauvalle, joka paljasti sukupuolen. Jännittävä ja ihana hetki viettää ensimmäistä isänpäivää näissä tunnelmissa, sillä ollaanhan me jo nyt isä ja äiti Paljastin Ferdousille, että meille tulee POIKA ja että ennen kaikkea, hän on terve. Ollaan niin onnellisia! Samalla paljastimme tällä kuvalla koko maailmalle, että meistä tulee isä ja äiti – kokonainen perhe!

    Ensimmäinen raskauskolmannes I Sara Adolfsen

    Tässä meidän ensimmäiset 3kk. Kun pahoinvointi väistyi vkon 8-16 jälkeen ja olin sisälläni käsitellyt suurimmat huolet, oli olo ihan uudistunut. Nautin raskaudesta, kehostani, naiseudesta ja elämästä! En ole koskaan ennen kokenut itseäni niin kauniiksi tai rakastanut vatsaani niin paljon, kuin raskaana ollessa. Totesin, että tämä matka voi parhaimmillaan olla todella eheyttävä ja voimaannuttava.

    Loppu raskaus

    Lähdettiin lopulta Suomesta Maltalle tantrakurssille maaliskuun lopulla ja ajoitus ei sen puoleen olis voinu olla parempi, kun voin taas paremmin kuin hyvin!

    Toinen raskauskolmannes meni kuin tanssien, eikä minulla koko raskauden aikana ollut mitään ylimääräisiä särkyjä. Nukuin hyvin loppuun saakka, vaikkakin jouduin öisin kääntymään kyljeltä toiselle usein. Vatsa ei minulla ollut kovinkaan iso ja oikeastaan se kasvoi selkeästi isommaksi vasta parina viimeisenä kuukautena. Notkeus säilyi silti, eikä Ferdousin olisi missään vaiheessa tarvinnut auttaa esim kenkiä jalkaan, jos niitä täällä Balilla olisin käyttänyt.

    Muutettiin tosiaan Balille joulukuun puolivälissä tantrakurssin jälkeen. Edes lämpö, ei tuonut minulle mitään poikkeavaa turvotusta mukanaan! Ihan aluksi lähdimme Balille ajatuksella palata Suomeen maaliskuussa, mutta Balille tultuamme selvisi hyvin pian, että tahdomme jäädä ja haluan synnyttää Balilla. Näin Balilla on tapana ohjata ja kertoa aina, mikä on hetkessä parasta. Lääkäri, kätilö ja doula löytyivät pian Balille tulon jälkeen. Sain siten vahvistuksen, että näin tämän tulee mennä. Voin siis oikeasti tosi hyvin koko loppu raskauden ajan. Nautimme elämästä, raskaudesta, lämmöstä, hyvästä ruuasta ja kävin salillakin ihan loppuun saakka.

    Viikkoa ennen pojan syntymää tunsin intuitiivisesti, että haluan rauhoittua kotiin ja valmistautua tulevaan. Salilla toki painot väheni osittain, intensiteetti oli ihan eri ja jotkut liikkeet jäi pois, mutta kiitettävästi nostelin vielä vikallakin vikolla. Kuuntelin kehoani ja tein sen mukaan.

    Ensimmäinen raskauskolmannes I Sara Adolfsen
    Aina iloisena salilla!

    Harjoitus supistukset alkoivat aiemmin jo maaliskuun puolella, eli n 2kk ennen laskettua aikaa. Ne oli välillä kävellessäkin aika voimakkaat ja sain ajoittain pysähtyä hengittelemään, joka heti rauhoitti tuntemukset. Ainoa ihmeellinen ”vaiva” mikä tuli välillä kävellessä oli jonkinlainen hermopinne tms joka aiheutti hetkellisen tunnottomuuden oikeaan jalkaan. Sitä säikähdin aluksi, mutta löysin sisäisen rauhan tämänkin kanssa.

    Mitä lähemmäs synnytystä mentiin, sitä enemmän huomasin kehon tuottavan relaksiini hormonia, joka löysytti kaikkia liitoksia. Sen huomasin parhaiten SI- nivelen, eli alaselän ja oikean lonkan ”lonksumisesta” ja häpyluun arkuudesta.

    Tosin, kuulin äitiysfysioterapeutilta Suomessa, ettei häpyluun kuuluisi olla kipeä ja että se johtuu lantion asentovirheestä, jota voi manuaalisesti korjata. Kävin hänen vastaanotolla kerran maaliskuun Suomen matkalla, ja hän totesi ettei virhe-asento kohdallani ollut kuitenkaan suuri. Tästä ei koitunut minulle mitään haittaa missään vaiheessa. Kätilöni Balilla sen sijaan iloitsi häpyluun arkuudesta ja sanoi, että tällöin synnytys menee yleensä vaivatta. Kaikilla omat näkemykset.

    Tuolla samalla fyssari-vastaanotolla tutkittiin myös lantionpohjan lihaksiston toiminta ultraääni laitteella. Käytännössä siitä näki kuinka hyvin pystyin tietoisesti supistamaan ja synnytystä ajatellen vielä tärkeämpää, rentouttamaan lantionpohjan lihaksiston. Sain tästä hyvää palautetta ja lisäksi jumppa ts supistus-rentoutus ohjeet matkaani mukaan. Mielenkiintoisinta mitä opin oli, että lantionpohjan voi jakaa etu-osaan (se mitä ensisijaisesti itse olen pitänyt lantionpohjana/ emättimen alue) ja taka-osaan (peräaukon seutu/ selkeästi takana häntäluun alueella). Näitä kannattaa erikseen harjoitella ja nimenomaan oppia myös rentouttamaan. Tämän koin super arvokkaaksi synnytystä ajatellen. Suosittelen isosti vahvistamaan lantionpohjan lihaksistoa ja tulemaan tietoiseksi siitä, miten sitä voi harjoitella ja oppia aktiivisesti rentouttamaan nimenomaan synnytystä ajatellen! Tämä oli todella tärkeää! Äitiysfyssari oli oikeasti huippu!

    Lopuksi tahdon myös nostaa esille sen, että ummetus on raskauden aikainen yleinen vaiva, josta itsekin kärsin. Jos jotakin muuttaisin jälkeen päin, niin olisin jo raskauden aikana lisännyt magnesium annosta riittävän korkealle (+riittävä nesteytys, ravintokuidut ja liikunta auttaa) avittaakseni vatsan toimintaa.

    Lopulta täytyy todeta, että en edes lukenut isoa kasaa kirjoja kerätäkseni tietoa, vaan kohdalleni sattui muutama juuri minulle oikea ihminen, jotka antoivat täsmällisiä resonoivia neuvoja, joilla säästin aikaa ja enegiaa. Laatu korvasi tässä määrän.

    Parhaita ohjeita joita sain raskaus aikaan ja synnytykseen jotka tahdon jakaa eteenpäin;

    – Puhu kumppanin kanssa kaikesta niin avoimesti kuin ikinä pystyt ennen lapsen syntymää. Puhu rohkeasti odotuksista, toiveista, huolista ja peloista ilon lisäksi. Anna myös kumppanille tilaa jakaa omat toiveet ja mahdolliset huolet.

    – Hypnobirthing: valmistautuminen synnytykseen sis hengitystekniikka, visualisaatio ja affirmaatiot

    – Tee oma soittolista – täältä löydät mun listan. Itse tunsin, että musiikki missä on pelkkä melodia, oli mulle paras. Yleinen fiilis: ”nostattava”.

    – Katso/ lue positiivisia luonnollisen synnytyksen synnytyskertomuksia/ videoita. (Youtubesta löytyy paljon, ”natural birth video”, ”hypnobirthing birth” jne

    – EPI-NO Delphine synnytysharjoitusväline, jolla venyttää emätintä ja luoda varmuutta itselle. Toimii myös lantionpohjaa vahvistavana välineenä esim synnytyksen jälkeen.

    – Osta kaikki tarpeellinen kotiin valmiiksi, jotta synnytyksen jälkeen ei tarvitse hetkeen poistua kotoa

    – ”Padsicles” – tee valmiiksi pakkaseen siteitä, missä on aloe veraa, which hazel:ia, eteerisiä öljyjä: laventeli, geranium ja wintergreen. Auttaa parantumisessa, kivunlievitys, turvotukseen ja rauhoittaa.

    – Oma iso suositus Elvie rintapumpulle! Minulla on niitä kaksi, enkä voisi kuvitella muuta. Ihan paras! Johdoton, hiljainen ja tehokas. On hintava, mutta todellakin sijoituksen arvoinen.

    Synnytystä edeltävät päivät

    Synnytystä edeltävinä päivinä häpyluun liitokset löystyivät selvästi entisestään. Se tuntui minulla ajoittain lievänä kipuna. Loppua kohden etenkin kovalla alustalla istuminen tuntui tästä syystä välillä ikävältä. Kahtena iltana peräkkäin juuri ennen synnytyksen alkamista tunsin poikkeuksellista painetta alapäässä. Tunsin kuinka lapsi painoi alas. Koska en aiemmin ollut vastaavaa kokenut, en osannut sanoa, että synnytys käynnistyy pian, mutta jos tuo tunne tulisi uudelleen tulevaisuudessa, osaisin kaikille ilmoittaa, että vauva on pian täällä.

    Meillä synnytys käynnistyi spontaanisti rv 39+6, Su 9.5.2021 kl 7.30 kalvon puhjetessa/veden menolla, Äitienpäivänä, eli 3päivää ennen laskettua aikaa.

    Seuraavassa postauksessa jaan synnytyskertomuksen videon kera!

    Kiitos ihana, kun luit. Toivottavasti tästä oli sinulle iloa ♥ Itselle kirjoittaminen ja jakaminen ovat myös tärkeä osa omaa prosessia.

    Paljon lämpöä ja rakkautta lähettäen, Sara

     

    Jos tämä aihe inspiroi, lue myös edellinen postaus: ”Tietoinen suunniteltu raskaus”.

    Mikäli sinulla nousee kysymyksiä, voit kysellä viestillä IG:ssä @saraadolfsen tai laittaa viestiä täällä!

    Rakkaudella, Sara

    Toivotko lisää inspiraatiota? Voit seurata somessa IG:ssä @saraadolfsen @bohemiangoddess.fi ja FB:ssa Bohemian Goddess

    Sara Adolfsen - Bohemian Goddess

    Jätä kommentti!